Vuoden Naama 2017 on ilmaisia halauksia jakava Niina Onkamo

Naamojen ydinryhmä valitsi yksimielisesti vuoden 2017 Naamaksi maksuttomia halauksia Naamoilla jo useamman vuoden jakaneen Niina Onkamon. Perusteluissa mainittiin halausteeman istuvuus tapahtuman luonteeseen sekä välitön tapa kohdata erilaisia ihmisiä. Niina on halauskyltillään lunastanut paikkansa osana tapahtumaa tuoden oman lisänsä viikonlopun elämysvalikoimaan!

– Idea ilmaisista halauksista tuli ystävältäni Anulta. Hän oli kerran jakanut free hugseja Jyväskylän kaduilla menestyksekkäästi, joten päätin itsekin kokeilla ja tuoda ilmaiset halaukset Naamoille. Olin kuullut, että Naamat on sydämellinen tapahtuma, joten mietin että mikä olisikaan parempi tapa päästä osaksi tätä rakkaudellista tunnelmaa kuin antamalla halauksia – ilmaiseksi, Niina kertoo.

Vuodesta 2015 Naamoille osallistunut Niinan tunnistaa kaulassa roikkuvasta Free Hugs -kyltistä. Kyltti kulkee mukana vain Naamoilla, mutta syli on avoinna myös tapahtuman ulkopuolella.

– Sydämeltäni olen ”your local hug dealer” 24/7, joten sylini ei varsinaisesti koskaan ole suljettuna. Eli jos mut bongaa vaikka Helsingissä, missä nykyään asun, niin saa tulla hakemaan päivittäisen annoksensa ilmaisista haleista, Niina lupaa nauraen.

Neljättä kertaa Naamoille osallistuva Niina vakuuttaa, että hänet voi bongata ja halata Tuomistolla myös tänä kesänä. Niina rohkaisee myös uusia naamoja tutustumaan tapahtumaan.

– Naamat on niin intiimi ja lämminhenkinen tapahtuma, että sitä ei voi olla rakastamatta heti ensimmäisestä hetkestä lähtien. Tapahtuman yhteisöllisyys ja lempeä sekopäisyys pitää otteessaan vuosi toisensa jälkeen. Mikään muu festari ei oo onnistunut jättämään jälkeä muhun samalla tavalla. Kuinka väsynyt ja repaleinen tahansa festariviikonlopun jäljiltä onkaan, yksi asia on varma – Naamojen päätteeksi sydän on aina täynnä, Niina fiilistelee.

Niinan mukaan halaukset ovat tärkeä osa tätä päivää ja ne ilmentävät tarvettamme yhteisöllisyyteen.

– Luulen, että halauksille, varauksettomalle läheisyydelle, yhdessäololle ja rakkaudelle on tässä maailmassa suurempi tarve kuin koskaan ennen. Naamat on tarjonnut ainakin itselleni ison ja lämpimän yhteisön, jossa on helppo hetkeksi unohtaa kylmät arvot ja keskittyä olennaiseen, tärkeimpään – rakastamiseen. Se kai se kaiken ydin on. Siksi halataan, ollaan toistemme lähellä. Naamoilla kuuluu rakastaa, siksi siellä on hyvä olla, Niina summaa.

Naamojen ydinryhmä onnittelee lämpimästi Niinaa ja lähettää etähaleja! Kesällä halataan lisää!

Vuoden Naama 2016: Miika Lipiäinen Kyrö Distillery Companysta

Napue Gin on maailmanlaajuiseen suosioon noussut väkijuoma, jonka suosion taustalla vaikuttaa vahvasti Kyrö Distillery Companyn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen (kuvassa oikealla). Napuesta valmistetut gintonicit ovat nykyisin oleellinen osa Rockfestari Naamojen anniskelutarjontaa. (Viime kesän Naamoilla otetussa kuvassa poseeraa myös Kyrön baarimestari Jenna sekä Miko, yksi Kyrön perustajista.)

Kyro Distilleryn maailman kuulu Napue GT:tä on nyt nautittu Naamoilla kolmen vuoden ajan. Kyrön tiskin takana huhki menneenkin kesän Naamoilla myös yrityksen toimitusjohtaja Miika Lipiäinen.

– Vaikka Miika johtaa maailmanlaajuisesti tunnettua yhtiötä, hän käärii itse edelleen hihansa ja toimii vapaaehtoisena myyjänä tapahtumassamme. Esimerkillinen meno, Naamojen talkoolaiskoordinoinnista vastaava Annukka Sakkinen tuulettaa.

Merkittävämpi syy vuoden Naaman arvonimen saamiseen on kuitenkin se, että kuluneena vuonna Kyrö Distillery Company laati Pohjoismaat kattavan jakelusopimuksen. Kyrön ainoita ehtoja neuvotteluissa oli, että Suomessa säilyy suoramyyntioikeus Naamat-festarille. Festivaalipäällikkö Foto Järvisen mukaan diilistä ei ollut neuvoteltu etukäteen ja siten asia tuli Naamojen tietoon täysin yllätyksenä.

– Yksinoikeuden perusteena on Miikan mukaan se, että Naamoilla on hyvä meininki. No hei, tunne on molemminpuolinen, meidän mielestä Kyrö Distillery Company on tuotteineen mieletön kokonaisuus ja oleellinen osa tapahtumaamme. Joten onnea Miika ja koko Kyrön tiimi, maittava yhteistyömme jatkukoon tulevinakin kesinä.

Vuoden Naama 2015: Riikka Mahlamäki-Kaistinen

Toimittajan työnsä ohella Riikka tarkastelee Valumia -blogissaan ympäröivää elämää ja kulttuurin suurkuluttajana usein myös kulttuuritapauksia. Riikka löysi Naamat muutama vuosi sitten ja on siitä lähtien blogaillut aiheen ympäriltä varsin rakastavaan sävyyn. Naamoja sivuavia blogeja löydät täältä ».

Raatiimme teki vaikutuksen Riikan varsin dedikoituneen ja rakastavan tuntuinen suhde itsemmekin mielestä toki hienoon tapahtumaamme. Kiitämme pyytämättä saamastamme positiivisesta huomioinnista.

Loppukuriositeettina mainittakoon, että useampi Naamojen ydinryhmäläinen lukihäiriöi pitkään blogin nimen ”valiumia”. Toki tämäkin kuvaisi rauhallista ja mukavaa tunnelmaa.

2014: Joonas Palomäki

Vuodesta toiseen olemme voineet spotata Joonaksen niin Naamoilla kuin muillakin Suomen festivaaleilla… mukanaan puolijoukkueteltta ja asuntoauto, jotka Joonas on ihailtavan epäitsekkäästi tarjonnut muidenkin bilettäjien puitteiksi. Palomäki on säännönmukaisesti panostanut ikimuistoisiin festarikokemuksiin viimeisen päälle aina asukokonaisuuksiaan myöten. Pari vuotta sitten sällin kommentti omakotitalon ostamisesta oli, että ”pitihän festariautolle saada säilytyspaikka”. Raati onkin päättänyt palkita Joonaksen pitkäaikaisesta ja epäitsekkäästä panostuksesta festivaalitunnelman kohottamiseen yleisön puolella. Rockfestari Naamat onnittelee Joonasta Vuoden Naama -tittelistä, sekä kohtalaisen tuoreen perheenlisäyksen johdosta! Ymmärrämme täysin, jos perhe-elämä vie jatkossa väliaikaisesti resursseja festaroinniltakin… 🙂

2013: Ilpo

Olennainen osa tapahtumaa ja bussikuljetuksen henki ja elämä. Olisi vaikea kuvitella hommaa ilman häntä! Ilpo on merkittävä osa festivaalimme asiakasviihtyvyyttä ja ilman häntä olisimme hukassa.

Ilpo esittelee itse itsensä Naamojen bussimatkaaja-groupissa näin: ”Minä siis olen Ilpo ja se etuoikeutettu linkkikuski, joka jälleen kerran pääsee viemään Naamat Helsingistä ja Tampereelta Tuomistoon nauttimaan musiikista, kesästä, ruuasta, juomista ja ennen kaikkea hyvästä seurasta. Kiitos että saan olla mukana!” Kiteyttää varsin erinomaisesti sen, miten mahtavasta miehestä on kyse!

Ilpo haluttiin yllättää tällä nimityksellä, joten siitä syystä julkaisu lykättiin tälle päivälle ja bussimatkalle. Kiitos Ilpo, olet mahtava!

2012: Pete Borger

Sen kanssa painittiin 13 vuotta. Sitä aina korjattiin ja paranneltiin ennen tapahtumaa ja hätäratkaisuja tehtiin tapahtuman aikanakin. Siitä riitti aina huolta ja ekstravaivaa. Murheenkryynimme laituri.

Sitten tuli Pete ja teki meille laiturin. Ja portaat. Suunnitteli, hankki materiaalit ja toteutti. Festivaalin jälkeisen separaatioahdistuksen jälkeen heti seuraavaksi suurin kuolleisuusriskitekijä eli laituri-portaat -yhdistelmä korjattiin het kerrasta loistavalle tolalle.

Pete raksasi kokonaisuuden kasaan Naamojen alla melkeinpä omin miesvoimin. Viimeisiä lautoja nakutteli vielä, kun festi oli jo käynnissä. Melkoinen duuni mieheltä ja iso ilo festarikansalle ja tilanomistajille. Eikä edes itse ehtinyt jäämään festaroimaan.

Järjestävä taho ottaa hatun päästä ja kiittää nöyrästi. Kunnioitettavaa talkoohenkeä!

2011: Antti Suora

Antti Suoran toiminnan seuraaminen on kuin uppoutuisi hyvään elokuvaan. Siinä on jotain epäsovinnaista ja paheksuttavaa mutta samalla hyväntahtoista ja valloittavaa. Kadehdittavan rehellistä omistautumista olla juuri Antti Suora.

Ja miten käyttää ravintolayrittäjä ensimmäisen lomapäivänsä? Tulee tietenkin Naamoille baariin talkoohommiin. Tosin kesken työvuoron mies hävisi heilumaan jallupullon kera. Jallupukki nähtiin sittemmin mm. tankotanssimassa joulupukkiasussa lavalla bändin esityksen aikana, muutoinhan mies viihtyi lähinnä alasti. Antti oli myös varsin täynnä rakkautta, jonka todistikin leirinnässä noin puolet paikallaolijoista.

Hieno hahmo. Yhtä mystinen kuin Joulupukki.

2009: Paavo Nieminen

Komitea on kokoontunut ja saanut aikaan yksimielisen päätöslauselman juhlavuoden 2009 Vuoden Naaman tittelin osoitteesta. Komitean byrokraattisen jäykkyyden, toiminnallisen joustamattomuuden ja masentavan vakavailmeisyyden vastapainoksi Vuoden Naamaksi valikoitui edellisten vastakohta Paavo.

Paavo on touhuillut Naamoilla jo vuosia niin yleisössä kuin talkooporukoissakin. Asenne on hieno. Hyvällä fiiliksellä puskee pyyteettömästi hommia ja kysyy lopuksi että Saako tulla ensi vuonna taas. Huonolla tuulella miestä lienee mahdotonta bongata, vaikka stalkkaisi koko viikonlopun.

Mies, joka tuottaa ympärilleen hyvää mieltä on jonkinlainen Naamat -hengen ilmentymä, mitä ikinä se sitten tarkoittaakin. Joka tapauksessa tittelinsä ansainnut.

2010: Jutta

Tällä kertaa arvovaltaisen raadin valinta osui tähän todella innokkaaseen festarikävijään. Kovin on seurallinen ja huolehtivainen tapaus osallistui saunalla baywatch-hengessä hengenpelastustehtäviin, viihdytti kansaa leirinnässä ja koetti päästä myös katsomaan bändejä. Kokonaisvaltainen festikävijä siis. Ihmisistä pitää niin kovin, että vaikka roudattiin neiti kotiinsa useaan otteeseen, löysi Jutta tiensä takaisin ainakin 3-4 kertaa. Tuli välillä jopa oikein tarhastakin läpi, kun palo festaroimaan oli niin kova.

Jutta onpi parivuotias sakemanni ja Naamat toivoo hänelle onnellisia haukkuja jatkossakin. Silti kerrankin toivomme, ettei Vuoden Naama tulisi paikalle enää jatkossa. Vuoden Naaman tunnustus ja palkinto on annettu jo makkaran muodossa.

2008: Janne Hirvanen

Jannehan on rutinoitunut Naamat-kävijä jo vuosien takaa ja viihdyttänyt itseään ja muita niin yleisössä kuin lavan seutuvillakin. Kesällä 2008 mies osoitti kohtalaista asiakasuskollisuutta kekkereitämme kohtaan.

Tarina menee suunnilleen näin:

Mies on Intiassa puoli vuotta. Kokemus ei ole kovinkaan auvoinen. Paluulento Suomeen olisi juuri Naamat-lauantaina iltapäivällä Helsinki-Vantaalla. Pari päivää ennen lentoa mies tajuaa, ettei siitä tarpeeksi nopiasti millään julkisilla ehtisi Naamoille ystäviään tapaamaan.

No mutta noheva poika ottaa netissä yhteyttä autojobbariin. Myyjä tulee Fiatilla lentokentälle vastaan. Janne tuuppaa rahat kouraan, autojobbari lähtee bussilla himaan ja tarinamme arjen sankari painaa Fiiun kaasua suoraan kohti ystävällisiä naamoja Naamoilla.

Siinä voisi väittää, että oli oikeasti halu päästä Tuomistoon.

Kunnioitettavaa.

2007: Juri

Jurihan kuuluu jo Naamojen kalustoon. Mies on tehnyt tasaisen varmoja suorituksia jo vuosia, mikä on edesauttanut tiukassa taistossa Vuoden Naaman tittelistä. Melkeinpä jokaisena kesänä mies on jossain roolissa Tuomistossa pyörinyt. Joko yleisönä tai duunarina.

Ja hyvällä asenteella on ollut hippi liikenteessä. Leppoisa heebo sopii jo olemukseltaankin pellon kulmalle notkumaan. Ja aina on auttanut, kun on pyydetty.

Muistiin on jäänyt ainakin Jurin baywatchjärkkärivuoro saunan järkkärinä. Rantavahdiksi tietty kannattaa laittaa uimataidoton mies, joka pelkää vettä.

Kuvan tilanne on lavastettu. Juri ystävällisesti auttoi valistamaan alkoholin vaaroista.

2006: Humppateltta!

Vuoden Naama ´06: Humppateltta!

Humppateltalla oli täten vuonna 2007 oikeus tulla pystytetyksi ilman lisämaksua, itse teltta ei tarvitse ranneketta tukirakenteisiinsa ja Humppateltalla on ennakkovarausmahdollisuus toivotun leiripaikan suhteen.

Tuskin kukaan festivaalivieraista on voinut välttyä huomaamasta tätä ylisuurta pussilakanaa, josta humppa raikasi taukoamatta. Siis todellakin taukoamatta. Teltta asukkeineen oli liikkeellä hyvällä rokkiasenteella.

Tässä vielä teltassa killuneet tiukat järjestyssäännöt:

HUMPPA-ANNISKELUALUE K-28

Järjestyssäännöt:

  • Alueella on ikäraja K-28, sitä nuoremmat vanhempien seurassa.
  • Muiden kuin alkoholijuomien nauttiminen alueella kielletty, pl. tupakkatuotteet / huumaavat einekset
  • Ethän juo luvatta toisten kustantamia alkoholijuomia
  • Oman musiikin esittäminen alueella luvanvaraista. Lupa omaan musiikkiin anotaan humppakomissiolta, jazz- ja hiphop toiveita ei kuitenkaan edes käsitellä.
  • Emme kuulu SK-ravintoloihin.
  • Meiltä saat bonusta. Maksuvälineenä halot, olut, kilju ja yleensä kaikki natusteltavat tuotteet.

humppakone

2004: Jokelan Pekka

Pekka on jo iso poika ja asuu Ameriikassa. Pekka syö siellä hampurilaisia. Kyseli jo talvella, että millonkas on kemut, että tietää lennot varata. Jo se, että jannu oli paikalla, on aika komia suoritus.

Hyvällä Naamat-asenteella liikkeellä ollut Peksi ilahdutti talkooporukkaa laatikollisella mansikoita. Tästä erityispisteet.

Workshop modernista etnisyydestä urbaanissa ameriikassa jäi myös mieleen. Pekka opetti pohjoisen pojille afro-amerikkalaista modernia tapakulttuuria. Mm.kävi ilmi, kuinka nykyameriikassa on tapana lausua ilkeitä huomautuksia äidin ja pojan suhteesta värikästä kieltä käyttäen samalla, kun avataan trans-amin sivuovi ja ammutaan laittomalla aseella toisen korttelin alueella väärän joukkueen lippis päässä olevaa mustaa mieshenkilöä.

Lisäksi Pekka näytti, kuinka sadetanssi oikeaoppisesti suoritetaan. Esille kävi, että koreografiasta ja koulutustasosta riippuen, perinteisen poudan ja sateen lisäksi on mahdollista rytmisesti liikkuen aikaansaada myös puolipilvisyyttä tai puolipoutaista.

Toivottavasti saamme Pekan myös tänä vuonna sieltä kaukaa ihmemaasta tänne totuuden pariin.

2005: Elli Kokkonen

Loppupeleistä huomasimme, kuinka tämän vuoden valinta olikin täysin ilmiselvä.

Elli oli tullut katsomaan pojanpoikansa Kaapon (Voltas) keikkaa. Osoittaa todellakin oikeaa rockasennetta saapua paikalle kunnioitettavassa 89 vuoden iässä.

Kuvassa kolme sukupolvea. Elli on ilmeisesti huomannut musiikin olevan hyvin äänekästä ja ystävällisesti suojelee Kaapon korvia melulta.

2002: Jortsis!

Nilkka meni heti alkumetreillä.

Parhaiten ne kepit toimii, kun varaa sen kipeän jalan varaan…

Meno oli kovaa. Väliin pikku unet anniskelualueella ja meininki jatkuu.

Kaikin puolin aika mainio tyyppi tämä Tampereen tyttö.

2003: Timo Lemilä

Tämän vuoden tittelistä kisa ratkesi oikeastaan jo perjantaina. Timppa teki sen verran kovan kiinnityksen Navetan klubilla, että hankala oli muiden pistää pahemmaksi. Timo kommentoi hirveässä tuubassa joka ikistä esiintyjien kommenttia. Siis jokaista. Röhönaurun seasta harvassa oli järkevät jutut.

Tuokiokuva Kauko Röyhkän keikalta Navetan hämärässä:

Kauko: -Seuraava kappale on ”Lauralle”.

Timo: -No niin! Nyt tulee kunnon musiikkia!

Kauko: -Ai oliks toi äskeinen sun mielestä ihan paskaa vai?

Onnea voittajalle!

2001: Karkiaisen Ana

Ja kiistattomat meriitit. Kaveri ei sammu ollenkaan, mutta on koko ajan ihan pihalla. Virnistys naamalla ja tekstistä ei juuri selvää saa.

Anan kommentti aamulla:

”Hei…laitetaan vaan niinku bassonkaulat ton koivun suuntaan….öö…ku kuitenkin aurinko tulee tuolta sivusta…ni aletaan vaan vetään ja katotaan mitä tulee..”

-Selkeää, eikö?

2000: Tyrväinen

Lähtökohtana muistettakoon, että kaveri oli vetämässä peltofutisturnausta. Onhan se aikan hauskan näköistä kun peli on käynnissä, niin tuomari on kusella keskellä kenttää.

Ja kun kukaan ei Henkkaa kuunnellut, nappasi tämä näppärä tuomari pallon, veti sen näreeseen ja huusi jotain sekavaa.. Jannu sammu 4 kertaa ennenkuin tapahtuma oli kunnolla alkanut.

Onnellinen voittaja kuvassa vasemmalla. Huomaa paidan teksti: Juoppo ei selviä.