Hippien ja kalojen vuotuinen kutuvaellus

Naamojen päivä yksi oli ja meni, ja ah millainen päivä se olikaan. Melkein täydellinen. Mutta Naamathan on.

Hippejä virtasi tasaisena virtana kohti Tuomistoa jo heti puolen päivän jälkeen. Vastaavanlaista kutemiseen tähtäävää vaellusretkeä olemme nähneet viimeksi Tenojoella lohien kutemisaikaan. Siitä syystä on ehkä Naamoillakin vaeltanut joku random kala. Luulimme haueksi, kuulemma on ahven mutta saatana kenkähän se on. Nyt silimä kätteen herrajumala.

Päivä näytti aluksi harmaalta mutta alueen auetessa myös aurinko viimein alkoi raotella pilvien välistä. Tämä aiheutti hämmentyneitä hetkiä ja jengi nyki vaatteita edes takaisin kun ei tiedä miten päin piti olla. Lopen löytyi rauha tähänkin.

Kahden vuoden hiljaiselon jälkeen Riihen lavan ja Naamojen esiintymiset korkkasi Joni Ekman ja Siivet. Riihen lavalla raskaamman vaihteen silmään laittoi enPHin. Sideshow-teltalla koettiin haasteita ja palasimme neuvostoaikaan teknisten ongelmien myötä. Tuomiston MacGyverit saivat tilanteen fiksattua oletettavasti jesarilla, purkalla, irtosieluilla ja Flipper-delfiinin avustuksella (Lassieta ei näkynyt, paska koira). Tilanteen korjattua saatiin lauteille viimein ihana Amuri. Tänä aikana oli useampi festivaalivieras jo ehtinyt unohtamaan missä on ja leirinnässä nähtiin kalapornon tekoa. Miksi, emme tiedä mutta ymmärrämme. Klassisia sähkökatkoja koettiin myös Riihellä mutta luuliko joku oikeasti, että niitä ei muka tulisi.

Sideshowssa nautittiin myös Suomen hauskimmista vitseistä. Kuulemma nauratti. Ei ollut pikku-Kallea eikä pieruvitsejä. Kerromme yhden, se menee näin: Mikä oli Maija Mehiläisen isän nimi? Faija-mehiläinen.

Illan aikana nautittiin Ninni Forever Bandista, Business Citystä sekä Mallasta ja Kalifornia Kekestä. Naamojen ykköspäivän huipennuksena toimi Eevil Stöön keikka. Stöölle lahjoitettiin ennen keikkaa special made Naamat-pipo. Oli kuulkaa hieno, ei ole niitä montaa. Lavalla ei pipoa kuitenkaan nähdä, sillä emme voineet ottaa riskiä lavalle rynnivistä hipeistä, jotka piposta raivoisasti taistelevat.

Naamojen ravintolamaailmaa seivästäjän lailla pyörittävä Salomon Schubak kuvailee ekaa päivää näin: ”Täällä on ihan helvetin kivaa. Homma pyörii niin kuin pitääkin eli jengi on todella iloista ja hyvällä tuulella.” Salomon muistuttaa, että aamulla hyvä mieli ja ilo jatkuu nimenomaan keittiön tarjoamilla iloilla. Tarjolla on nimittäin perinteinen darra-aamupala. Löytyy pekonit ja munat sekä vegenakit. Koko hela hoito. ”Tänä vuonna tarjoilemme lauantaina aamupalaa myös Sideshow-teltalla. Siellä tarjolla on darrabrunssi. Se sisältää kaurapuuropussin ja Gambinaa. Lämmintä vettä voidaan antaa jos on oikein kiltti.” lupaa mestari Schubak. Uutta aamua kohti siis mennään. Noilla eväillä siitä tulee vielä tätäkin täydellisempi päivä.

Edellinen

Seuraava